Kokoomuksen salakielen tulkkausta

Vuosien aikana Kokoomus ja muu oikeisto on kehittänyt itselleen kielen ja terminologian, joka ollaan tarpeeksi päättäväisellä toistolla saatu juurrutettua syvälle poliittiseen diskurssiin - myös niissä konteksteissa, joiden kanssa termin alkuperäisellä tarkoituksella ei ole kauheasti tekemistä. Avaan nyt tässä hiukan näitten toisinaan varsin kryptisteltäkin vaikuttavien termien tarkoitusta.

  • Kilpailukyky. Kilpailukyvyllä viitataan maan kykyyn tuottaa markkinoille palveluita ja tuotteita hyvällä hinnalla ja laadulla. Suomi on kansainvälisten kilpailukyvyn mittareissa maailman kärkimaita, mahtuen usein top kymmeneen. Kun Kokoomus puhuu kilpailukyvystä, tarkoitetaan pääasiassa yritysten kykyä tehdä voittoa ja palkata halpaa työvoimaa. Kilpailukykyä voi siis parantaa esimerkiksi leikkaamalla työntekijöiden eduista, lisäämällä työntekijöiden työtunteja ja jättämällä palkankorotukset sikseen.
  • Kestävyysvaje. Tällä termillä halutaan ilmaista huolta julkisen talouden tilasta. Kokoomuksen jargonissa termi tarkoittaa sitä, että julkisiin palveluihin menee liikaa rahaa. Ratkaisu kestävyysvajeeseen on siis julkisten palveluiden leikkaaminen.
  • Kulukuri. Yleensä kulukulurilla halutaan ilmaista huolta julkisen sektorin koon kasvusta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen lähihistorian suurin julkisten menojen hyppäys suhteessa bruttokansantuotteeseen kuitenkin tapahtui Keskusta-Kokoomus -kaksikon hallintokaudella 2008-2010 Matti Vanhasen heilutellessa tahtipuikkoa. Voidaan siis olettaa, että Kokoomuksen kielessä kulukuri ei välttämättä tarkoita julkisen sektorin kokoa, vaan käyttäen taas Vanhasen hallituksen toimia viitteenä, lienee kulukuri vaihtoehtoinen termi veroleikkauksille.
  • Ideologia. Kun Kokoomus puhuu ideologista, se on tyypillisesti kontekstissa, jossa poliittista vastustajaa syytetään "liiasta ideologiasta". Yleensä voisi ajatella, että kaikkia poliittisia päätöksiä ja pyrkimyksiä ohjaa jonkinlainen käsitys siitä, millainen toiminta on moraalisesti oikein; ja voisi ajatella, että tämä muodostaisi ideologian. Kokoomuksen kohdalla näin ei ole, sillä Kokoomus toimii pelkästään rationaalisesti ja tukeutuu puhtaaseen matematiikkaan päätöksenteossa. Ideologia Kokoomuksen terminologiassa on se ikävä asia, jolla muut perustelevat asioita, jotka eivät Kokoomusta miellytä.
  • Valinnanvapaus. Sote-uudistuksen myötä on Kokoomus taas nostanut termin "valinnanvapaus" takaisin eturiviin. Termiä on kuitenkin käytetty aikasemminkin suunnilleen samalla tarkoituksella, kun on puhuttu esimerkiksi varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Termillä Kokoomus haluaa viitata siihen, että varakkailla ihmisillä pitäisi olla laaja määrä valinnanvaraa terveyspalveluittensa valinnassa, kun taas köyhemmät käyttäisivät mitä nyt kunta halvimmalla sattui sillä kertaa saamaan.
  • Ihmiskeskeisyys. Kun Kokoomus puhuu ihmiskeskeisyydestä tai ihmisen keskiöön asettamisesta, voisi kokematon lukija erehtyä luulemaan, että sillä tarkoitettaisiin ihmistä. Kokoomuksen kontekstissa ihmisellä tarkoitetaan kuitenkin yksityisiä yrityksiä. Esimerkiksi hoiva-alalla ihmiskeskeisyys tarkoittaa valinnanvapautta, jonka kautta paikataan kestävyysvajetta ja nostetaan kilpailukykyä. Eli siis, toivotaan hoiva-alalle enemmän yksityisiä yrityksiä, joiden toiminta on vähemmän valvottua ja joiden työsopimuksia sitoo pienempi määrä rajoituksia, ja samalla leikataan julkisten palveluiden rahoituksesta.

Kuten yltä voi huomata, on Kokoomuksen ja muun talousoikeiston terminologia joskus hiukan ristiriitaistakin. Terminologia on kuitenkin hyvä tunnistaa, jotta poliittiseen diskurssiin osallistuminen onnistuu luontevammin ja uskottavammin.

Toivottavasti käännöksistäni on hyötyä!

Comments powered by Talkyard.