Politiikka ja ideologia toimivat monella eri tasolla ja aikajaksolla. Lyhyen ajan tavoitteena voidaan hienosäätää budjettia, lisätä tai vähentää koulutuspaikkoja ja muuttaa yksittäisiä lakeja. Keskipitkällä tähtäimellä aloitetaan suurempia projekteja ja tehdään isoja investointeja, tai tehdään lakimuutoksia, joiden avulla voidaan reagoida tuleviin tapahtumiin; ja pitkällä tähtäimellä keskitytään ajamaan niitä kulttuurillisia, ilmapiirillisiä ja hallinnollisia asioita, joiden avulla saadaan aikaan suuri muutos tulevaisuudessa.
Tässä esitän, millainen Suomi voisi parhaimmillaan olla 18 vuoden päästä, vuonna 2040. Kyse ei ole ennusteesta, vaan oman ideologiani mukaisten haaveiden maalailusta.
Ympäristö ja energia
Vuoteen 2040 mennessä Suomi on nostanut jollain tavalla suojellun pinta-alan osuuden noin 10%:stä 40%:een, joka ylittää EU:n ilmasto-ohjelman mukaisen tavoitteen, ja on lähellä tutkijoiden riittävänä pitämää 50% määrää. Puolet tästä on tiukan suojelun alla. Suojeltuja alueita on tasaisesti ympäri Suomea, eivätkä ne painotu pääasiassa pohjoiseen ja itäiseen Suomeen.
Turvetta ei Suomessa enää käytetä. Yhdistelmällä aurinko- ja tuulivoimaa, valtavien vesisäiliöiden avulla tehtävää lämpövarastointia, maalämpölaitoksia, ydinvoimaa ja biopolttolaitoksia Suomen energiatuotanto on lähellä hiilineutraalia.
Vuonna 2040 Suomeen tuotavalta tavaralta verotetaan tiukka ympäristö- ja ilmastopohjainen vero. Esimerkiksi puuvillavaatteet ja elektroniikka on ympäristöpohjaisen veron piirissä. Tällä on pystytty vähentämään suomalaisten kulutuksen suurta hiilijalanjälkeä.
Suurimpien kaupunkien (Helsinki, Tampere, Turku, Espoo, Vantaa) ydinalueilla on pääasiassa luovuttu autoliikenteestä. Autoille on reuna-alueilla runsaasti parkkipaikkoja ja keskustoihin siirrytään julkisilla tai kävellen.
Kunnalliset ja valtiolliset toimijat ovat luopuneen kokonaan liharuoan tarjoamisesta, josta on ollut merkittävä apu ympäristölle.
Erilaiset pitkäikäiset puutuotteet ovat olleet kovassa kasvussa.
Ihmisoikeudet, sosiaalipolitiikka ja sosiaaliturva
Perustulokokeilu todettiin aikoinaan onnistuneeksi ja siirrytiin perusturvaan, jonka alkuperäinen määrä vastasi silloista työmarkkinatukea + korkeinta mahdollista asumistukea. Perustulo on korvannut työmarkkinatuen, peruspäivärahan, takuueläkkeen ja opintotuen. Lapsilisää maksetaan kuten ennenkin.
Suomi on nostanut kiintiöpakolaisten määrää 1500:sta 3000:een ja on mukana globaaleissa ohjelmissa, joilla pyritään sijoittamaan toisiin maihin sellaiset ilmastopakolaiset, joiden kotomaa ei ilmastomuutoksen aiheuttamien resurssipaineiden takia pysty maan sisäisistä pakolaisista huolehtimaan.
Suomalainen henkilötunus on jo pitkään ollut sukupuolineutraali ja transoikeudet ovat globaalisti korkealla tasolla. Juridiikka ei ota enää vahvaa kantaa sukupuoleen ja henkilölle juridisesti merkattu sukupuoli on vaivaton vaihtaa, eikä tarvitse erillistä lääkärin arviota. Väestörekisteri tunnustaa kolmannen sukupuolivaihtoehdon.
Suomeen on perustettu kaikkia kansalaisia koskevat rahastot, joiden kautta ollaan siirtämässä asuntojen omistus asukkaille - Suomi on luopumassa yksityisestä sektorista riippuvasta vuokramallista ja siirtämässä asuntojen omistuksen suoraan kansalaisille, osuuskunnille, voittoa tavoittelemille säätiöille ja kunnille.
Työpolitiikka
Suomessa on siirrytty 30-tuntiseen työviikkoon. Osassa yrityksiä tämä toteutetaan antamalla yksi vapaapäivä enemmän viikossa; toisissa on lyhennetty työpäivää 6 tuntiin. Tutkimuksissa on aikaisemmin havaittu, että lyhyempi työviikko ei vähennä työn tuottavuutta, mutta lisää työntekijöiden työhyvinvointia.
On luotu veroporkkanoita kannustamaan osuuskuntien perustamiseen ja työntekijöiden merkittävään osallistuttamiseen yksityisten osakeyhtiöiden omistusrakenteisiin. Merkittävä osa suomalaisista yrityksistä on vähintään osin työntekijöiden omistaja, ja on syntynyt ensimmäiset isot yritykset, jotka ovat kokonaan työntekijöidensä omistamia.
Suurimpien yritysten hallitukspaikoista on puolet jaettava työntekijöiden edustajille. Täten pystytään varmistamaan, että tieto päätöksistä leviää tehokkaasti ja että työntekijöitä aidosta kuunnellaan päätöksenteossa.
Hallinto ja valta
Useisiin kuntiin on perustettu lähihallintoalueita, joille on osoitettu selkeä budjetti. Esimerkiksi Espoon Leppävaaran asukashallinto vaikuttaa suoraan Leppävaaran kaavoitukseen, puistoalueiden budjetteihin, koulujen resurssien jakautumiseen, ..
Puolet kansanedustajista ja kunnanvaltuuteista valitaan perinteiseen tapaan vaaleilla - toinen puolikas valitaan satunnaisesti. Tällä on pystytty tekemään eduskunnasta ja kunnanvaltuustoista edustuksellisempia.
Suomi on jatkanut EU:n jäsenenä ja on tehnyt parhaansa lobatakseen ihmisoikeuksia parantavan ja yritysvaltaa rajoittavan EU-lainsäädännön puolesta.
Poliittisessa digiavaruudessa tapahtuvassa keskustelussa ja vaikuttamisessa on luovuttu voittoa tavoittelevien yksityisten alustojen käytöstä. Sen sijaan on siirrytty hajautettuun järjestelmään, jossa esimerkiksi kuntaan liittyvä poliittinen keskustelu tapahtuu sen kunnan kuntalaisille tarkoitetulla alustalla. Poliittinen sisältö Facebookin ja Twitterin kaltaisilla alustoilla on merkittävästi vähentynyt.
Hallinnollisia järjestelmiä koskevia kokeiluja on tehty vapautuneemmin ja rohkeammin.
Veropolitiikka
Sen lisäksi että tuontitavaraa verotetaan ilmastollisin ja ympäristöllisin perustein, on myös ihmisoikeudellisin perustein tehtävää verotusta. Suomen sisällä myös muunmuassa ruoantuotantoa verotetaan vahvasti ilmastoperustein - tätä kautta eläintuotanto on Suomessa merkittävästi vähentynyt samalla kun kasvistuotanto on lisääntynyt.
Erillisestä pääomatuloverotuksesta on luovuttu ja kaikki henkilön tulovirrat ovat saman progressiivisen verotuksen alaisena.
Vaikka ympäristö-, ilmasto- ja ihmisoikeudellisin perustein tapahtuvia kulutusveroja on lisätty, on verotuksen painopiste kokonaisuutena siirtynyt enemmän tulojen verotukseen. Palveluista, ekologisesti kestävistä tuotteista, julkisesta liikensteestä ja kasvispohjaisista ruokatuotteista ei peritä arvonlisäveroa. Täten verotus on kokonaisuutena progressiivisempi ja reilumpi kuin aikaisemmin.
Kokonaisuutena veros on lievästi tiukempi tulojen yläpäässä. Vuonna 2022 4 000 euron kuukausipalkasta perittäisiin noin 0,5% enemmän veroja ja yli 10 000 eurosta 1,5%.
Tulojen alapäässä verotus on himppusen lievempi.
EU:lla on yhteinen yritysvero, joka on vuoden 2022 globaalin keskivertoyritysveron mukainen: 23,5%. Suomi on nostanut yritysveroa nykyisestä 20%:stä tähän EU:n laajuiseen yritysveroon.
Suomi on myös ollut mukana ajamassa globaalia minimiä yritysverolle.
Koulutus
Korkeakoulutuksen rahoituksessa on vähennetty tutkintojen merkitystä. Avointen yliopistojen ja muiden korkeakouluoppilaitosten ilmainen kurssitarjonta on laajempi ja perustulo on tehnyt opiskelun helpommaksi myös aikuisiällä.
Peruskoulussa on oma yhdistetty aineensa informaatio- ja mediatieteille. Se käsittelee tietolaitteiden käyttöä, informaatiota asiana sinänsä, ja informaation ja median kautta tehtävää vaikuttamista.
On yhä enemmän asiaa, joka koulussa olisi tärkeää oppia. Peruskoulua on pidennetty vuodella, mutta vuosittaista opiskelumäärää on lievästi vähennetty. Yhteensä 10 vuoden aikana tuntimäärä on 8% suurempi kuin 9 vuoden aikainen tuntimäärä oli.
Koulut alkavat lain mukaan aikaisintaan yhdeksältä; moni koulu aloittaa vasta kymmeneltä. Tämä on tutkimusten ennustamalla tavalla tehostanut oppimista ja on parantanut lasten terveyttä, kun uni on parantunut.
On hyväksytty, että merkittävälle osalle lapsista institutioitunut opetus pitkine istumisjaksoineen ja opettajavetoisine tunteineen ei sovi, vaan parempia oppimistuloksia tälle ryhmälle saadaan vapaammilla menetelmillä.
Kesälomat ovat rahtusen lyhyempiä, ja tästä on saatu hyviä tuloksia oppimisen kannalta. Menetetyt kesälomapäivät on siirretty talvi- ja joululomiin.
Eläinten oikeudet
Eläintaloudesta ollaan luopumassa kokonaan. Jäljellä olevaa eläintaloutta koskeva eläinlainsäädäntö on vähintään sillä tasolla, millä luomutuotantoa koskevat eläinoikeudelliset säädökset olivat vuonna 2022.
Kissat ja koirat ja muut lemmikkieläimet on rekisteröitävä. Ulkokissat on sirutettava ja sterilisoitava. Lemmikkieläinten jalostus vaatii luvat.
Eläintenpitokielto annetaan nykyistä herkemmin ja sen noudattamatta jättämisestä tulevat sanktiot ovat nykyistä tiukemmat.
Comments powered by Talkyard.